Älyä halvalla, kaupan päälle talousromahdus

Työttömät osoittamassa mieltään Helsingissä 24. lokakuuta 1996. Kuva: Seppo Sirkka/Eastpress ja Esko Jämsä

Vuoden puhutuin tekoälyraportti tähän mennessä oli tämä pari viikkoa sitten ilmestynyt sijoitustutkimusyhtiö Citrinin “memo vuodelta 2028”. Se maalaa dystooppisen kuvan taloudesta lähitulevaisuudesta. Tämän raportin sanotaan aiheuttaneen 224 miljardin dollarin pörssilaskuun maaliskuun alussa.

Skenaario on seuraavanlainen: firmat irtisanovat tietotyöläisiä ja investoivat säästöt tekoälyyn. Älystä ei ole enää pulaa. Kilpailu johtaa syöksykierteeseen, jossa yritykset siirtävät yhä enemmän panoksia tekoälyyn. Citrini kutsuu tätä ketjureaktiota nimellä human intelligence displacement spiral eli ihmisälykkyyden syrjäyttämiskierre. Hyvin ansaitsevat valkokaulustyöntekijät ovat kulutuksen selkäranka ja isku leviää nopeasti koko talouteen, kun he siirtyvät kortistoon.

Raportti käy läpi, miten AI voisi nollata eri liiketoimintamalleja osuen mm. matkailuun, vakuutuksiin, veroihin, juridiikkaan, SaaS:iin, alustatalouteen, maksamiseen ja asuntolainoihin:

Booking.com ja muut matkavarausyhtiöt. Nämä ovat yksinkertaisimpia tekoälyagenttien syrjäyttää. Agentti pystyisi Q4/2026 rakentamaan täyden matkan nopeammin ja halvemmin kuin mikään alusta.

DoorDash, Wolt ja muu alustatalous. Jos tekoälyagentti kilpailuttaa jokaisen tilauksen automaattisesti, tutut appit menettävät valtansa. 2027 agentti valitsisi kaikkien kuskien joukosta sen, joka tuo ovellesi haluamasi annoksen halvimmalla. Kuski voi vibekoodata oman appinsa, joka välittää hänen kuskipalvelujaan tekoälyille.

Asana, monday.com, ServiceNow ja muu SaaS. Kun agenttikoodaus tekee sisäisestä rakentamisesta paljon aiempaa helpompaa, se painaa SaaS-palvelujen hintoja alas. Voisimme 2027 rakentaa tekoälyllä omat räätälöidyt Asanamme ja Mondaymme.

Mastercard ja muut maksupalveluyhtiöt. Palvelun maksuvaiheessa laskelmoiva agentti ihmettelisi miksi maksamme vielä laskutusmaksuja tai välitysmaksuja? Agentit rupeaisivat 2027 optimoimaan transaktioita suoraan ja keksivät kiertää luottokorttimaksamisen lähes ilmaisilla stablecoineilla.

Asuntolainat ja pankkien vakavaraisuus. Asuntolainamarkkina perustuu oletukseen että lainanottaja pysyy töissä vähintään nykyisellä palkalla 30 vuotta. Entä jos ei pysy? Jos työpaikat häviävät, asuntolainajärjestelmän oletus vakaasta tulokehityksestä horjuu ja asuntomarkkinoista putoaa pohja.

Agentit eivät välitä brändiuskollisuudesta tai palkintopisteistä. Kaikkialla missä on kitkaa, välikäsiä tai transaktiokuluja, tekoäly painaa kustannuksen lähes sähkön hinnaksi.

Raportin vuoden 2028 lopputulema on synkkä. S&P 500 on laskenut 38% huipuistaan. Työttömyys on yli 10%. Työn osuus BKT:sta on pudonnut kymmenessä vuodessa 56 prosentista 46:een. Koko verotusjärjestelmä on rakennettu palkkatyön verottamiselle, ja kun sitä työtä on vähemmän, verokertymä romahtaa. Valtion pitäisi samaan aikaan kasvattaa tukiverkkoja ja tulonsiirtoja, mutta rahaa tulee sisään vähemmän. Politiikka ei pysyisi perässä. Tekoälyä tulisi verottaa mutta miten ja ketä verotetaan jakaisi mielipiteitä. Oikeisto sanoisi, että verotus vähentää kasvua ja kilpailukykyä ja vasemmisto epäilisi, että tekoälylobbarit vesittävät koko veron. Occupy Silicon Valley -liike kasvaa ja tekoäly-yhtiöt nähtäisiin kansan vihollisina.

Suomelle tämä skenaario olisi vielä rajumpi. Pohjoismainen hyvinvointimalli on rakennettu korkean työllisyysasteen ja progressiivisen ansiotuloverotuksen varaan. Jos tietotyö korvautuu, veropohja kaventuu nopeammin kuin missään, koska isompi osa valtion tuloista tulee palkkatyön verotuksesta kuin Yhdysvalloista ja julkisen sektorin osuus on suurempi. Samaan aikaan Suomen talous on täynnä juuri niitä yrityksiä joihin raportti viittaa: Wolt, Smartly, RELEX Solutions, Supermetrics ja kymmenet muut SaaS- ja alustatalousyhtiöt ovat olleet harvojen kasvutarinoiden joukossa. Jos niiden liiketoimintamallit tulevat haastetuksi, Suomi menettää samalla harvoja kansainvälisiä menestystarinoitaan.

Tuottavuus sen sijaan näyttää kasvavalta. Ghost GDP eli varjo-BKT on raportin uusi käsite, joka on käytännössä Solow’n paradoksi uusin sanoin: tuottavuus näkyy valtion luvuissa, mutta raha ei kierrä reaalitaloudessa samalla tavalla. Tekoälyn ei tarvitse käydä kaljalla tai kampaajalla raskaan työpäivän jälkeen.

Kriitikot (esim. Forbesin nokittava memo vuodelta 2030) sanovat ihan aiheellisesti, ettei tämä tapahdu näin nopeasti eikä näin jyrkästi. Voi hyvin olla. Mutta markkinat reagoivat, joka kertoo, että skenaario ei tuntunut tuulesta temmatuilta.

Oma lisäykseni: jos äly ei enää ole niukka resurssi, pitää miettiä mikä on. Minusta se on empatia. Kyky ymmärtää toista ihmistä, hänen motiivejaan, ristiriitojaan, pelkojaan, halujaan ja kulttuurista kontekstiaan. AI osaa analysoida ihmistä yhä paremmin ja sitä sanotaan, että superälykkäälle tekoälylle olemme kuin muurahaisia. Empatia on silti jotain muuta kuin analyysi. Voimme analysoida miten muurahainen toimii, mutta vain toinen muurahainen voi ymmärtää toista muurahaista. Lopulta kaikkien palveluiden arvo rakentuu juuri sille.